Etsi
Sivua päivitetään.
Sivua päivitetään.
Varsinais-Suomen pelastuslaitos tarjoaa maksutonta turvallisuusopetusta maakunnan kaikille peruskoulun 2. luokille. Vuodesta 2009 jatkuneella opetuksella pyritään parantamaan oppilaiden turvallisuustietoutta sekä edistämään hyvää turvallisuuskulttuuria, kuten tunnistamaan vaaran aiheuttajia sekä toimimaan oikein hätätilanteessa.
Pelastuslaitos lähettää syksyisin kouluille kutsun ilmoittautumiseen sähköpostitse. Koulutukset järjestetään maaliskuun aikana.
Tulen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Tulta sytytettäessä on aina varauduttava myös alkusammutukseen ja avotulen tekoon tulee olla maanomistajan lupa.
Metsäpalovaroitus
Nuotiota tai muuta avotulta ei saa koskaan sytyttää, mikäli voimassa on kovan tuulen varoitus tai metsä- ja ruohikkopalovaara.
Alueen pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan määräajaksi, kun tulipalon vaara on ilmeinen. Kiellosta ilmoitetaan alueen tiedotusvälineissä.
testi
Pelastustiet
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja.
Häiriötilanteella tarkoitetaan yhteiskunnan turvallisuuden vaarantumista. Häiriötilanteet voivat olla pitkä- tai lyhytkestoisia. Jo lyhyt sähkökatkos lamaannuttaa mm. tietoliikenteen, kauppojen ja pankkien toiminnan sekä veden jakelun.
Esimerkkeinä viime aikojen häiriötilanteista ovat sähkönjakelun häiriöt, myrskyt, tulvat, ja vesiepidemiat.
Häiriötilanteessa tiedustelut ja ilmoitukset häiriöistä tulee soittaa palveluntarjoajan vikapalvelunumeroon.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vaihde p. 02 263 3111.
Henkistä tukea onnettomuuden jälkeen voivat tarvita niin uhri, läheiset, auttajat kuin silminnäkijätkin. Ulkopuolista apua kannattaa hakea. Henkinen jälkihoito auttaa käsittelemään onnettomuuden aiheuttamia reaktioita ja kärsimystä, helpottaa ahdistusta sekä ennaltaehkäisee myöhempiä stressioireita.
Asuinrakennusten omapalotarkastuksien tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia ja haltioita arvioimaan itse asuinrakennustensa turvallisuustasoa. Tutustumalla omaan kiinteistöön opitaan tunnistamaan oman asumisen vaaratilanteita ja riskejä. Tämä auttaa ehkäisemään onnettomuuksia ja parantamaan arjen turvallisuutta.
Sairaskohtauksen tai tapaturman kohdatessa on tärkeintä pysyä mahdollisimman rauhallisena ja soittaa hätänumeroon 112.
Pelastuslakimuutoksen myötä nuohoustoiminta on muuttunut 1.7.2019. Nykyään kiinteistönomistaja voi itse valita kiinteistöönsä ammattipätevyyden omaavan nuohoojan. Ammattipätevyyden omaavia nuohoojia voi etsiä esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja-palvelusta.
Aikaisemmin on ollut käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa pelastuslaitos on kilpailuttanut jokaiselle nuohouspiirille nuohoojan ja päättänyt nuohoustaksasta. Nuohoojat hinnoittelevat jatkossa vapaasti oman työnsä.
Pelastussuunnitelma on ohjeistus yrityksen henkilökunnalle tai kiinteistön asukkaille. Siinä kerrotaan miten toimia hätätilanteissa ja miten varautua sekä ennaltaehkäistä niitä. Suunnitelma on päivitettävä tarvittaessa ja se käydään läpi palotarkastuksen yhteydessä.
Pelastuslaki mahdollistaa pelastuslaitoksille maksujen perimisen erheellisten paloilmoitinlaitehälytysten vuoksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ERHE-maksujen määrääminen aloitettiin 2013 alusta.
Pelastuslaitokselle on nimetty ERHE-tiimi jossa on 4 henkilöä.
Lainsäädännön tavoitteena on vähentää aiheettomien paloilmoitinlaitehälytysten määrää kiinnittämällä kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan huomiota laitteiston kunnossapidon tärkeyteen. Laki pyrkii myös kompensoimaan pelastuslaitoksille aiheettomista hälytyksistä aiheutuvia kustannuksia.
Palotarkastuksessa palotarkastaja neuvoo ja opastaa paloturvallisuusasioissa käyden kohteen edustajan kanssa läpi kohteen turvallisuusasiat.
Palotarkastuksessa valvotaan, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset. Lisäksi varmistetaan, että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun määräyksissä vaaditulla tavalla.
Palokuntaharrastuksen VPK:ssa eli vapaaehtoisessa palokunnassa voi aloittaa kuka tahansa iästä tai kunnosta riippumatta. Palo- ja pelastustoiminnan ohella useilla VPK:illa on myös muuta aktiivista toimintaa nuoriso-, nais- ja veteraaniosastoilla. Toimintaan kuuluu mm. erilaisia harjoituksia ja kilpailuja, leirejä, turvallisuusviestintää sekä soittokuntatoimintaa. Monipuolisuudessaan palokuntalaisuus onkin koko perheen harrastus.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- 14
- 15
- 16
- 17
- …
- seuraava ›
- viimeinen »